Siirry sisältöön

Search for:

Etusivu
Tietoa hankkeesta
Videot
Podcast
Tapahtuma

Search for:

Etusivu
Tietoa hankkeesta
Videot
Podcast
Tapahtuma

Videot

Voit katsoa videoita aihepiireittäin: argumentaatiovirheet, algoritmit ja todennäköisyys sekä manipulointi. Videoihin liittyen on myös listaus niihin liittyvistä lähteistä ja hyödyllisistä linkeistä täällä. Alla myös Instagram-feed, josta näet videot ilmestymisjärjestyksessä.

mari.heikkila.tiedetoimittaja

Tiedetoimittaja, MML | Lääketiede, luonnontieteet, matematiikka, tekniikka | Lehdet, radio & podcastit | Yritän ymmärtää miten maailma toimii

Jyväskylän yliopiston tiedeillassa 6.10. klo 16-17

Jyväskylän yliopiston tiedeillassa 6.10. klo 16-17.30 uppoudutaan musiikin ja matematiikan kiehtovaan yhteyteen. Sen löysi jo Pythagoras antiikin Kreikassa. Tiedeillassa musiikkia harjoittavat tieteentekijät osoittavat, miten matematiikka soi musiikissa. Mukana ovat Juha Lehrbäck, Josefiina Fagerlund sekä Suvi Saarikallio. Tilaisuuden juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä. Millaista matematiikkaa on rytmissä, harmoniassa ja säveljärjestelmissä? Auttaako musiikin harrastaminen matematiikan oppimista? Tule paikan päälle Jyu Lähde-kirjastoon tai seuraa striimiä YLE Areenasta tai Jyu verkkosivuilta! Tapahtuma on osa Alfred Kordelinin Säätiön tukemaa Ajattelun työkaluja -tiedejournalismihanketta. @kordelininsaatio @uniofjyvaskyla #ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja #matematiikka #musiikki #rytmi

Näitä tiedesisältöjäni (argumentaatiovirheet, algo

Näitä tiedesisältöjäni (argumentaatiovirheet, algoritmit&tekoäly, tilastotiede, manipulointi) ei olisi olemassa ilman #kordelininsäätiö tukea. Kiitos apurahasta Ajattelun työkaluja -hankkeelle! #kordelininsäätiöntuella #säätiöpäivä

”Ei noin tapahtunut.” ”Sulla on kyllä tosi huono m

”Ei noin tapahtunut.” ”Sulla on kyllä tosi huono muisti.”
On ihan mahdollista, että joskus muisti pettää tai kaksi ihmistä voi aidosti kokea saman tilanteen eri tavoin. Mutta jos toisen havaintoja, muistia ja arvostelukykyä kyseenalaistetaan toistuvasti, kyse voi olla kaasuvalotuksesta (sumutus) eli gaslightingista. Se tarkoittaa manipulointia, jossa tavoitteena voi olla esimerkiksi vastuun välttely, toisen kontrollointi tai vallan säilyttäminen.
Kaasuvalotus-termi tulee elokuvasta Gaslight (1944). Siinä mies yrittää saada vaimonsa uskomaan, että tämä on tulossa hulluksi. Hän mm. himmentää salaa talon kaasuvaloja ja kiistää tämän havainnot. ”Ei valot himmenneet. Kuvittelet vain.” Ajan myötä nainen alkaa uskoa, että on todellakin menettämässä järkensä.
Kaasuvalotus ei aina perustu pelkoon - on myös toisen tyyppisiä kaasuvalottajia. Ns. ”Glamour gaslighter” eli viehättävä kaasuvalottaja käyttää ihailua, imartelua ja erityiskohtelua. Se saa uhrin sivuuttamaan haitallisen käytöksen ja ajattelemaan “Hän on niin hyvä minulle, ehkä minä ymmärsin tilanteen väärin.”
”Good Guy Gaslighter” eli ”hyvä tyyppi” esiintyy auttavana, huolehtivana ja hyväntahtoisena, mutta auttamisesta syntyy velkasuhde, joka johtaa kontrollointiin. ”Olen pahoillani, että koet asian noin.” ”Kaiken tämän jälkeen, miten voit kohdella minua näin?”
Miten tunnistaa kaasuvalotus? Yksi lause tai muistivirhe ei vielä ole sitä. Oleellista on toistuva kuvio. Kannattaa pysähtyä, jos alat jatkuvasti ajatella ”Ehkä muistan väärin.” ”Ehkä olen liian herkkä.”
“Ehkä ongelma onkin minussa.”
Mitä voit tehdä?
Kirjaa tapahtumia ylös ja tarkista faktat: Mitä tapahtui, mitä sanottiin ja milloin. Viestit, kalenteri ja muut konkreettiset tiedot voivat auttaa.
Puhu luotettavalle ihmiselle: Ulkopuolinen näkökulma voi auttaa näkemään tilanteen selkeämmin.
Aseta rajoja: Sinun ei tarvitse hyväksyä henkilökohtaisia hyökkäyksiä tai jatkuvaa todellisuutesi kyseenalaistamista.
Hae tarvittaessa ammattilaisen apua. Tämä on Ajattelun työkaluja – Manipulointi, osa 10 Kaasuvalotus. Hanketta tukee @kordelininsaatio #ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja #manipulointi #psykologia #ihmissuhteet

”Ei ihminen ole koskaan käynyt kuussa. Kuulentoon

”Ei ihminen ole koskaan käynyt kuussa. Kuulentoon liittyvät kuvat on lavastettu, varjotkin ovat niissä epäilyttävästi.”
”Mutta NASA vakuuttaa, etteivät kuvat ole väärennettyjä. Ja varjoihin löytyy selitys.”
”Tietysti sanotaan niin — yritetään vain peitellä huijausta. Jos kuvat olisivat aitoja, NASAn ei tarvitsisi puolustella niitä.”
Tämä on esimerkki itseään suojaavasta kehästä. Väite on tehty immuuniksi eli mikään havainto ei voi osoittaa sitä vääräksi:
- NASA kiistää väitteen → ”osoitus huijauksesta”
- Todisteet kuulennosta → ”väärennettyjä”
- Vastatodisteet huijauksesta puuttuvat → ”ne on salattu”
- Todistajien/asiantuntijoiden lausunnot → ”eivät uskalla/halua kertoa totuutta”
Tähän liittyy käsite falsifioimattomuus.
Tieteenfilosofi Karl Popperin (1902-1993) mukaan tieteellisen väitteen pitäisi olla aina falsifioitavissa eli sen pitäisi ottaa riski olla väärässä. Pitäisi olla mahdollista sanoa:
“Jos havaitsemme X:n, väite on väärä.”
Jos mikään mahdollinen havainto ei voi osoittaa väitettä vääräksi, se on falsifioimaton — eli kyseessä ei ole tieteellisesti testattavissa oleva väite.
Miten tunnistat ilmiön?
Kysy: ”Mikä havainto osoittaisi tämän väitteen vääräksi?”
Hyvä tieteeseen pohjautuva väite kertoo myös, mikä voisi osoittaa sen vääräksi.
Argumentaatiovirheet osa 12. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #argumentaatiovirheet #filosofia #salaliittoteoria #tiedetoimittaja #ajatteluntyökaluja

”Uutiset ovat valetta, koska suurin osa uutisista

”Uutiset ovat valetta, koska suurin osa uutisista on valetta.” ”Villatakki on parempi kuin nylonista tehty takki, koska siinä on enemmän villaa.” Saattaa tuntua siltä, että näissä on väite ja perustelu - ”Näin on, koska…”. Mutta tarkemmin ajateltuna mitään varsinaisia perusteluja ei annettu. Sama väite toistettiin vain hieman eri muodossa. Kyseessä on kehäpäätelmä.
Monenlaiset ihan paikkansa pitävätkin väitteet voivat sisältää kehäpäätelmän. Esimerkiksi tieteelliseltä kuulostavassa virkkeessä ”Oopiumi unettaa, koska sillä on sedatiivinen vaikutus”, toistetaan vain, että oopiumilla on unettava = sedatiivinen vaikutus. Perustelu ”…koska…” ei siis oikeasti tuo tietoa siitä, miksi sillä on unettava vaikutus.
”Matti Meikäläinen puhuu aina totta.” ”Mistä tiedät?” ”Koska hän on rehellinen.”
Kehäpäätelmä voi olla esitetty myös hienovaraisemmin. Esimerkiksi: ”Vapaakauppa on hyväksi tälle maalle. Sehän on ilmiselvää. On selvää, että rajoittamattomat kaupalliset suhteet takaavat ne hyödyt, jotka syntyvät, kun tavarat voivat liikkua esteettä.”
Väite voi kuulostaa hyvinkin perustellulta. Mutta mitä hyödyt ovat? Jos vapaakaupan hyödyillä (joita ei kerrota) perustellaan, että vapaakauppa on hyväksi, todelliset perustelut puuttuvat. Hyvä perustelu tuo väitteeseen jotain uutta.
Alkuperäinen väite voi olla joko tosi tai epätosi — kehäpäätelmässä ongelma on siinä, että perustelu kiertää takaisin alkupisteeseen väitteeseen eli väite jää perustelematta.
Miten kehäpäätelmän tunnistaa?
Kysy:
”Mistä tiedät?” ”Miten perustelet tämän?”
Jos vastaukset alkavat kiertää ympyrää ja palavat alkuperäiseen väitteeseen, todennäköisesti kyse on kehäpäätelmästä.
Argumentaatiovirheet osa 11. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #argumentaatiovirheet #filosofia #politiikka #tiedetoimittaja #ajatteluntyökaluja

Miten usein olet havainnut, että tekoäly hallusino

Miten usein olet havainnut, että tekoäly hallusinoi? Antaa vastauksen, vaikka ei tiedä — keksii lähteen, tapahtuman tai henkilön.
Miksei tekoäly vain sano: “En tiedä”? Tähän liittyy Goodhartin laki, jonka mukaan ”kun mittarista tulee tavoite, se lakkaa olemasta hyvä mittari.” Kielimallien jälkikoulutuksessa vastausten ”hyvyyttä” mitataan mm. käyttäjäpalautteen avulla. Niistä syntyy palkkiosignaaleja, joiden perusteella mallin toimintaa säädetään. Ongelma on, että hyvältä vaikuttava ja vakuuttava vastaus ei aina ole totta, mutta voi saada käyttäjiltä paremman arvion kuin ”en tiedä”. Kun tätä ei huomioida järjestelmässä riittävästi, tekoälylle tulee kannustin heittää joka tapauksessa jokin arvaus.
Tähän liittyy myös käsite haitalliset kannustimet (perverse incentive) eli kobravaikutus. Anekdootin mukaan Britannian siirtomaavallan aikana Intiassa haluttiin vähentää myrkyllisten kobrien märää. Niistä alettiin maksaa tapporahaa. Tarinan mukaan tämä johti siihen, että ihmiset alkoivat kasvattaa kobria — ja käärmeiden määrä vain kasvoi.
Yksi esimerkki kieroista kannustimista on se, että kielimallit voivat olla käyttäjälle vaarallisella tavalla liian myötäsukaisia — koska käyttäjien tyytyväisyys toimii hyvän vastauksen mittarina. Ikävä esimerkki tästä ovat tekoälyn käyttöön liittyneet nuorten itsemurhatapaukset (aiheesta aiemmalla videolla, linkki Biossa).
Toinen esimerkki löytyy ohjelmoinnista. Tekoäly voi tuottaa tarpeettoman pitkää ja monimutkaista ohjelmakoodia (verbose code). Ei ole kannustimia muodostaa eleganttia koodia, jos tekoälyä palkitaan ensisijaisesti siitä, että se ratkaisee annetun tehtävän. Toisaalta palveluntarjoajalla ei ole motivaatiota kehittää järjestelmää, jos ansaintalogiikka perustuu tuotetun koodin määrään.
Mitä tästä opimme? Tekoälyn kehityksessä ei riitä, että mietitään, mitä järjestelmän halutaan tekevän. Pitää myös miettiä, millaisia kannustimia järjestelmään sisältyy — ja ovatko ne mahdollisesti ristiriidassa alkuperäisten tavoitteiden kanssa.
Tämä on Algoritmit ja todennäköisyys osa 10. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #algoritmi #tekoäly #ai #ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja

Voiko tekoälyalgoritmi alkaa vahvistaa sitä ilmiöt

Voiko tekoälyalgoritmi alkaa vahvistaa sitä ilmiötä, jota se periaatteessa vain tarkkailee? Esimerkiksi somessa: video saa hieman katsojia, jolloin algoritmi suosittelee sitä → video saa lisää katsojia → algoritmi saa lisää dataa
→ suosittelee videota vielä enemmän
→ video saa yhä lisää näkyvyyttä
Syntyy algoritminen ”oravanpyörä”. Algoritmi ei siis vain havaitse suosiota. Se voi myös osallistua sen synnyttämiseen. Jotkut videot tulevat esille, toisia käyttäjät eivät koskaan edes näe - eli someympäristö muokkautuu.
Samantyyppinen ilmiö voi liittyä luottokelpoisuuden arviointiin tekoälyllä. Pankki myöntää lainan osalle hakijoista ja hylkää toisten hakemukset (perusteena voivat olla mm. aiemmat hylkäykset). Myönnetyistä lainoista nähdään myöhemmin, maksettiinko laina takaisin. Mutta hylätystä hakijasta emme saa tietää, olisiko hän maksanut lainan takaisin. Tätä kutsutaan Selective Labels -ongelmaksi: algoritmi näkee todellisen lopputuloksen vain niistä tapauksista, joille annettiin mahdollisuus.
Myös terveydenhuollon triagessa eli kiireellisyysluokittelussa voi syntyä palautekehä. Esimerkiksi sepsiksen (verenmyrkytys) tunnistamiseen käytettävä tekoäly voi hyödyntää tietoa siitä, mitä tutkimuksia potilaalle on tehty. Mutta tutkimusten määrään vaikuttaa lääkärin epäily: jos lääkäri epäilee sepsistä, tutkimuksia tehdään enemmän. AI voi oppia: paljon tutkimuksia = suurempi riski. Siten AI:n arvio voi edelleen vain vahvistaa lääkärin alkuperäistä käsitystä - ja syntyy ”oravanpyörä”: lääkäri epäilee → tutkimuksia → tekoäly epäilee + vahvistaa lääkärin epäilyjä → lisää tutkimuksia. Tai jos lääkäri ei epäile → ei tutkimuksia. Tekoälyä käytettäessä kannattaa pohtia: Mitä oikeastaan mitataan? Voiko mittaus vääristyä? Ja voiko algoritmi alkaa vahvistaa omaa oletustaan? Tämä on Algoritmit ja todennäköisyys osa 9. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #algoritmi #tekoäly #ai #ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja

En käytä puhelimessani kasvojentunnistusta. Muutam

En käytä puhelimessani kasvojentunnistusta. Muutama vuosi sitten yllätyin, kun tyttäreni sai kännykkäni helposti avattua omilla kasvoillaan. Vaikka luotan tyttäreeni, luottamus kasvojentunnistusalgoritmiin meni.
Tämä on yksi esimerkki siitä, miten oppiva algoritmi voi mennä harhaan.
Vuonna 2019 NIST havaitsi, että kasvojentunnistusalgoritmit tekivät enemmän virheitä naisten ja tummaihoisten ihmisten kasvojen tunnistamisessa. Sittemmin algoritmit ovat toki parantuneet, mutta erot väestöryhmien välillä eivät ole kokonaan kadonneet. (Linkkejä tutkimuksiin Biossa)
Vuonna 2025 Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että ChatGPT tuotti ja arvioi ansioluetteloita sukupuolittuneesti. Naisten ansioluettelot arvioitiin heikommiksi kuin miesten, joilla oli samat ansiot. Tekoälylle ei ollut annettu ohjetta toimia näin – se oli oppinut datasta säännönmukaisuuksia.
Tähän liittyy ns. No Free Lunch -teoreema (NFL), jonka mukaan mikään oppiva algoritmi ei ole paras kaikissa mahdollisissa ongelmissa. Jotta algoritmi voi tehdä ennusteita ja yleistää datasta, hintana on, että sen täytyy muodostaa oletuksia siitä, miten maailma toimii. Nämä oletukset voivat auttaa yhdessä ongelmassa ja haitata toisessa - ja joskus johtaa harhaan.
Siksi kannattaa kysyä:
Mitä algoritmi olettaa? Mihin oletukset perustuvat? Toimivatko ne tässä tilanteessa? Tämä on Algoritmit ja todennäköisyys osa 8. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #algoritmit #tekoäly #nofreelunch #ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja

Henkilö A: ”Mä en jaksa lähteä tänään sinne juhlii

Henkilö A: ”Mä en jaksa lähteä tänään sinne juhliin. Mä tarvitsen omaa aikaa.”
Henkilö B: ”Tuo on tosi loukkaavaa - musta tuntuu, ettet halua viettää aikaa mun kanssa.”
B saattaa olla aivan aidosti loukkaantunut, mutta voi myös käyttää loukkaantumista, ”strategista uhriutumista”, manipulointikeinona, jolla pyrkii vaikuttamaan A:n toimintaan.  Mitä pitäisi tehdä, jos toinen loukkaantuu omasta mielestä syyttä?
Mieti, oletko oikeasti toiminut loukkaavasti — jos et, tunnista silti toisen tunne ”Ymmärrän, että tuo tuntui sinusta pahalta.” Vaikka emme ole vastuussa toisen tunteista, olemme vastuussa omasta käytöksestämme — ja yleensä toisen tunteisiin kannattaa suhtautua empaattisesti. Vähättely ei yleensä johda mihinkään hyvään. Kuuntele toisen kertomus ja sen jälkeen kerro oma näkökulmasi. Pidä omista rajoistasi kiinni ”Välitän sinusta, mutta en silti jaksa lähteä tänään juhliin.” Älä pyydä anteeksi vain siksi, että toinen on loukkaantunut, jos et ole tehnyt väärin.
Joskus voi tulla tilanne, jossa uhriutumisesta aletaan kilpailla: ”Sä loukkasit mua.” -> ”Mutta sä oot loukannut mua vielä enemmän!” Molempien kokemus voi olla totta, mutta kannattaa käsitellä asia kerrallaan. Kuuntele ensin toisen kokemus loppuun. Kun asia on käsitelty, kerro myös oma kokemuksesi ja anna toiselle vuoro kuunnella sinua. Jos keskusteluun tuodaan jatkuvasti uusia asioita ja vanhoja tapahtumia, se jumittuu helposti vain molemminpuoliseksi syyttelyksi.
Varsinaisesti strategisen uhriuden (strategic victimhood) käsite on käytössä tutkimuksissa poliittisen viestinnän ja ryhmien välisten konfliktien yhteydessä. Uhrin asemaa voidaan käyttää esimerkiksi sympatian, tuen, tunnustuksen tai toiminnan oikeutuksen saamiseen. Kilpailevan uhriuden (competitive victimhood) käsitettä käytetään tilanteissa, joissa konfliktin osapuolet pyrkivät osoittamaan oman ryhmänsä kärsineen enemmän kuin toinen osapuoli. On todettu, että se voi ylläpitää vastakkainasettelua ja vaikeuttaa sovintoa. Tämä on Ajattelun työkaluja – Manipulointi, osa 9 Uhriutuminen. Hanketta tukee @kordelininsaatio
#ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja #manipulointi #psykologia #ihmissuhteet

Ajattelun työkaluja -tiedejournalismihankkeella on

Ajattelun työkaluja -tiedejournalismihankkeella on nyt omat verkkosivut.
Sivustolta löydät kaikki videot kätevästi kategorioittain, joten kiinnostavat aiheet löytyvät helposti:
* Algoritmit ja todennäköisyys
* Argumentaatiovirheet
* Manipulointi
Sivustoa päivitetään uusilla sisällöillä sitä mukaa, kun niitä julkaistaan.
Käy tutustumassa! @kordelininsaatio #tiedetoimittaja #ajatteluntyökaluja #argumentaatiovirheet #manipulointi #algoritmi

Henkilö A: “Mua loukkasi, kun vähättelit ja nauroi

Henkilö A:
“Mua loukkasi, kun vähättelit ja nauroit mun mielipiteelle meidän kaverien edessä.”
Henkilö B:
“Miten niin? Enhän mä mitään vähätellyt.” (Kiistäminen)
“Sä oot kyllä ihan liian herkkä loukkaantumaan.” (Hyökkäys)
“Mä en näköjään voi sanoa enää mitään ilman, että sä valitat. Mä teen sun mielestä aina kaiken väärin.” (Uhrin ja tekijän roolien vaihtaminen)
Tätä vuorovaikutusmallia kutsutaan nimellä DARVO:
- Deny = Kiistä
- Attack = Hyökkää
- Reverse Victim and Offender = Vaihda uhrin ja tekijän roolit
Sen sijaan, että henkilö B vastaisi alkuperäiseen asiaan, huomio siirtyy siihen, että henkilö A joutuu puolustamaan itseään.
DARVO voi olla automaattinen puolustusreaktio esimerkiksi häpeän, syyllisyyden tai voimakkaiden tunteiden vuoksi. Jos sama toimintatapa kuitenkin toistuu ja sillä vältellään vastuuta, kyse voi olla tietoisesta manipuloinnista.
DARVO vie tehokkaasti keskustelun pois raiteiltaan, koska se kuormittaa työmuistia, sekoittaa useita asioita samaan keskusteluun ja vie huomion pois alkuperäisestä aiheesta.
Miten toimia?
- Pysy alkuperäisessä aiheessa.
- Älä lähde puolustamaan itseäsi.
- Sanoita, mitä keskustelussa tapahtuu. Esimerkiksi: “Huomaan, että puheenaihe vaihtui. Voidaanko palata siihen, mistä alun perin puhuimme?”
- Pyydä vastausta alkuperäiseen kysymykseen.
- Lopeta keskustelu, jos siitä tulee hyökkäävää.
DARVO on vuorovaikutusmalli, johon kuka tahansa voi joskus sortua. Se ei suoraan kerro ihmisen persoonallisuudesta tai motiiveista. Ilmiö on kuitenkin tärkeä tunnistaa, sillä tutkimuksissa DARVOa on havaittu esimerkiksi työpaikkakiusaamisen sekä seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön yhteydessä.
Tämä on Ajattelun työkaluja – Manipulointi, osa 8 DARVO-keskustelutekniikka. Hanketta tukee @kordelininsaatio
#ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja #manipulointi #psykologia #kiusaaminen

Tunnetko Brandolinin lain?: ”Hölynpölyn kumoaminen

Tunnetko Brandolinin lain?:
”Hölynpölyn kumoaminen vaatii moninkertaisesti enemmän energiaa kuin sen tuottaminen.”
Kyseessä on vuonna 2013 italialaisen ohjelmistokehittäjän Alberto Brandolinin muotoilema ”hölynpölyn epäsymmetriaperiaate”. Se kuvaa osuvasti monia keskustelutilanteita. Siihen liittyen on myös retorinen keino, Gish gallop eli ”Gishin laukka”. Taktiikkana on esittää nopeasti suuri määrä väitteitä, jotta niiden kaikkien kumoaminen olisi käytännössä mahdotonta. Se on nimetty kreationisti Duane Gishin (1921-2013) mukaan, sillä hän käytti aktiivisesti kyseistä taktiikkaa. Ideana on, että heikkojen ja mahdollisesti epätosien argumenttien esittäminen vie ehkä 20 sekuntia, mutta niiden huolellinen tarkistaminen voi viedä 20 minuuttia. Tämä keskustelutaktiikka on sukua merileijonoinnille, josta puhuin edellisellä videolla. Molemmissa tapauksissa vastapuolta kuormitetaan esittämällä jatkuvasti uusia väitteitä tai vaatimuksia eli tehdään ikään kuin palvelunestohyökkäys.
Taustalla on myös useita psykologisia ilmiöitä. Kun ihmisen työmuisti kuormittuu väitevyöryn vuoksi, argumenttien huolellinen arviointi vaikeutuu. Toisaalta suuri määrä väitteitä voi luoda vaikutelman, että ”tässä täytyy olla jotain perää”. Lisäksi tiedetään ns. Illusory truth effect, jonka mukaan tuttu tai usein toistuva väite alkaa helposti tuntua uskottavammalta riippumatta siitä, onko se tosi.
Mitä tehdä, jos kohtaat Gish gallopin?
* Älä yritä kumota kaikkia väitteitä kerralla.
* Todistustaakka on väitteen esittäjällä. Pyydä häntä perustelemaan yksi väite kerrallaan.
* Pysykää yhdessä aiheessa ennen kuin siirrytte seuraavaan.
* Jos keskustelu muuttuu loputtomaksi väitetulvaksi, siihen ei ole pakko osallistua. Vastapuolen tavoitteena voi olla väsyttää sinut ja sitoa huomiosi epäolennaisuuksiin.
Argumentin laatu ratkaisee – ei argumenttien lukumäärä. Argumentaatiovirheet osa 10. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #argumentaatiovirheet #filosofia #politiikka #tiedetoimittaja #ajatteluntyökaluja

Henkilö A: 2024 oli mittaushistorian lämpimin vuos

Henkilö A: 2024 oli mittaushistorian lämpimin vuosi ja ensimmäistä kertaa maapallon keskilämpötila ylitti 1,5 asteella esiteollisen ajan tason.
Henkilö B: Oletko ihan varma?
A: Kyllä. Tämä perustuu useisiin riippumattomiin mittaussarjoihin.
B: Mistä tiedät, että ne ovat luotettavia?
A: Niitä ylläpitävät useat tutkimuslaitokset, ja tulokset ovat keskenään hyvin yhteneviä.
B: Voitko olla täysin varma?
A: Onko jokin tietty mittaus tai tutkimus, jota epäilet?
B: Ei, en epäile mitään erityistä. Kysyn vaan: ootko ihan varma?
Edellinen keskustelu on esimerkki merileijonoinnista (sealioning). Se on keskustelutaktiikka, jossa henkilö esittää loputtomasti kysymyksiä ilman, että kertoo, mikä väitteessä on hänen mielestään ongelmallista.
Nimi tulee vuonna 2014 David Malkin julkaisemasta Wondermark-sarjakuvasta, jossa merileijona alkaa perätä ihmiseltä väitteelle perusteluja ja seuraa keskustelukumppania jatkuvasti kaikkialle. Se vaatii loputtomasti perusteluja, koska “haluaa vain keskustella”. Malkin kertoi halunneensa kuvata sitä, miten kuka tahansa voi ryhtyä kuormittamaan toista ja vaatimaan tältä loputtomasti huomiota.
Merileijonointia on verrattu myös palvelunestohyökkäykseen (DoS), sillä samalla tavoin kuin palvelunestohyökkäys kuormittaa verkkopalvelinta, merileijonointi kuormittaa keskustelijaa - ja voi saada hänet uupumaan vastaamiseen tai hermostumaan, mikä on usein tarkoituskin.
Miten erottaa merileijonointi vilpittömästä kyselystä?
Vilpitön kysyjä kertoo, mikä häntä askarruttaa, on kiinnostunut vastauksesta ja on valmis arvioimaan näyttöä.
Merileijonoinnissa ongelmaa ei yksilöidä, vastaukset johtavat vain uusiin yleisiin kysymyksiin eikä keskustelu etene.
Mikä avuksi?
Kysy: ”Mikä väitteessäni on mielestäsi ongelma?” ”Millainen näyttö olisi mielestäsi riittävä?”
Jos keskustelukumppani ei vastaa, tavoitteena voi olla vain epäilyn ylläpitäminen ja keskustelun pitkittäminen. Argumentaatiovirheet osa 9. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #argumentaatiovirheet #filosofia #politiikka #tiedetoimittaja #ajatteluntyökaluja

”Tässä on lääkäri, joka paljastaa totuuden rokotte

”Tässä on lääkäri, joka paljastaa totuuden rokotteista.”
Tällainen ”uutinen” voi tulla vastaan esimerkiksi somepostauksissa. Väite voi kuulostaa vakuuttavalta, koska lääkäri on asiantuntija. Mutta kyseessä voi olla vääränlainen vetoaminen auktoriteettiin.
Tunnettu esimerkki on lääkäri Andrew Wakefield, joka julkaisi vuonna 1998 tutkimuksen MPR-rokotteen ja autismin yhteydestä. Tutkimuksen aineisto osoittautui myöhemmin vääristellyksi, artikkeli vedettiin pois ja Wakefield menetti lääkärinoikeutensa. Silti hänen nimeään käytetään edelleen rokotevastaisissa väittelyissä todisteena siitä, että “lääkäritkin ovat eri mieltä”.
Samanlaista retoriikkaa nähtiin koronapandemian aikana. Lääkäri ja tutkija Robert Malone nousi näkyväksi rokotekriitikoksi, ja hänen aiempi työnsä mRNA-teknologian parissa teki hänestä monien silmissä erityisen uskottavan.
Auktoriteettiin vetoamisessa väitteen tueksi tarjotaan henkilön asemaa: esimerkiksi professori, Nobel-palkittu, Yhdysvaltain presidentti. Todellisuudessa ratkaisevaa ei ole titteli vaan näyttö.
Toisaalta asiantuntijaan vetoaminen ei ole automaattisesti argumentaatiovirhe - useinhan asiantuntijoita kannattaa kuunnella ja väitteet perustuvat tutkimustietoon. Oleellista on kysyä: Onko henkilö oikeasti juuri tämän alan asiantuntija? Jos on, perustuuko hänen kantansa tutkimusnäyttöön? Onko näkemys selvästi poikkeava vrt muiden asiantuntijoiden näkemykseen - tai onko riittävät perusteet väittää toisin? Perustuuko väite yksittäiseen tutkimukseen vai laajaan tutkimusnäyttöön?
Auktoriteettiin vetoamisen sukulainen on niin sanottu Galileo-virhepäätelmä (Galileo fallacy/gambit). Sen logiikka menee näin:
”Galileota pidettiin aikanaan hulluna ja ajateltiin, että hän väärässä - mutta osoittautui, että hän oli oikeassa. Minunkin epäillään olevan väärässä. Siis minäkin olen oikeassa.”
Galileon tarina ei kuitenkaan todista, että jokainen toisinajattelija olisi oikeassa.
Argumentaatiovirheet osa 8. Video on osa Ajattelun työkaluja -hanketta, jota tukee @kordelininsaatio #argumentaatiovirheet #filosofia #politiikka #tiedetoimittaja #ajatteluntyökaluja

“Muut ostivat myös nämä sukat.” “Vain kaksi tuotet

“Muut ostivat myös nämä sukat.”
“Vain kaksi tuotetta jäljellä.”
Nämä ovat esimerkkejä hypertuuppauksesta (hypernudging). Algoritmit keräävät tietoa siitä, mitä katsot, mitä ostat, missä viivyt ja mihin aikaan käytät sovelluksia - ja ennustavat sen jälkeen, miten ja milloin sinuun kannattaa vaikuttaa.
Nykyisin verkkoympäristö räätälöidään jokaiselle omanlaiseksi. Saat näkyviin erilaisia videoita kuin ystäväsi, erilaisia tarjouksia ja ilmoituksia. Ja ajoitus voi olla erilainen.
Tuuppaus (nudging) -termi on ollut käytössä jo pitkään ja siihen liittyen on myönnetty jopa Nobelin taloustieteen palkinto. Perinteisessä tuuppauksessa fyysistä ympäristöä muokataan siten, että jokin vaihtoehto on helppo. Tunnettu esimerkki on ns. kärpänen pisuaarissa. Schipholin lentokentällä huomattiin, että kärpäsen kuva pisuaarissa vähensi siivouskuluja: miehet tähtäsivät siihen vaistomaisesti ja roiskeet vähenivät.
Perinteisestä tuuppauksesta poiketen hypertuuppaus tapahtuu verkkoympäristössä ja on personoitua ja reaaliaikaista.
Tuuppaus toimii, koska ihminen ei jaksa pohtia jokaista päätöstä perusteellisesti. Etenkin kuormittuneina turvaudumme helpommin suosituksiin ja valmiiksi tarjottuihin vaihtoehtoihin. Hypertuuppaus pyrkii tyypillisesti tekemään verkkopalveluun jäämisestä tai verkko-ostamisesta mahdollisimman vaivatonta. On helppo jäädä katsomaan somessa syötettä, joka sinulle annetaan valmiina - sen sijaan, että lähtisit itse aktiivisesti etsimään sisältöjä.
Miten voisi välttyä siltä, että tulee jatkuvasti tuupituksi? Kannattaa tunnistaa tuuppaaminen, personoidut sisällöt. Datan keruuta ja turhia ilmoituksia voi rajoittaa. Jos jokin sisältö herättää voimakkaan tunteen tai kiireen ostaa tai klikata, kannattaa pysähtyä hetkeksi. On hyvä miettiä, haluanko tätä oikeasti - vai onko algoritmi vain tehnyt siitä mahdollisimman helpon vaihtoehdon.
Tämä on Algoritmit ja todennäköisyys osa 7. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #algoritmi #some #tuuppaus #ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja

Algospeak tarkoittaa somessa käytettäviä kiertoilm

Algospeak tarkoittaa somessa käytettäviä kiertoilmauksia, joilla pyritään välttämään postauksen joutumista moderointialgoritmin hampaisiin. Ilmiöön liittyy myös nimitys voldemorttaus: kuten Harry Potterissa vältetään sanomasta Voldemortin nimeä (tiedät-kai-kuka), tietyt henkilöiden nimet tai sanat korvataan toisilla. Biossa esimerkkejä.
Osa kiertoilmaisuista on syntynyt varmuuden vuoksi, koska emme tiedä tarkasti, miten alustojen moderointialgoritmit toimivat (liikesalaisuuksia). Emme tiedä, mitkä sanat tai kuvat vaikuttavat näkyvyyteen ja mikä on vain sattumaa. Toisaalta alustat itse sanovat, ettei mitään kiellettyjä sanoja edes ole.
Itselleni kävi hiljattain niin, että “tikkataulussa” videoitani poistettiin ja osa joutui varjobänniin. Alustalta ei juuri saanut tietoa syystä. Toiminta on ennalta arvaamatonta - ja sisällöntuottajalle jää epäselväksi, mitä pitäisi tehdä toisin. Ei siis ihme, että ilmiö on synnyttänyt jopa algoritmista kansanuskoa (algorithmic folklore) ja spekulaatioita siitä, miten algoritmeja pitäisi miellyttää.
Sinänsä suodatusalgoritmien tehtävä on arvokas: tavoitteena on estää haitallista sisältöä (kuten terveydelle haitallisten ilmiöiden ihannointia). Ongelma kuitenkin on, että algoritmit eivät usein osaa tunnistaa kontekstia - esimerkiksi onko kyse opetustarkoituksessa käytetystä varoittavasta esimerkistä. Tutkimuksissa on havaittu, että myös hyödyllinen sisältö, kuten mielenterveysjärjestöjen tai vertaistukiryhmien julkaisut, voivat joutua rajoitusten kohteeksi.
On kiinnostavaa, että tekoäly nykypäivänä vaikuttaa myös siihen, miten puhumme ja mistä uskallamme keskustella.
Onko sulla kokemuksia algospeakista tai voldemorttauksesta? Tämä on Algoritmit ja todennäköisyydet osa 6. Video on osa Ajattelun työkaluja -tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #algoritmit #some #tekoäly #ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja

Perheenjäsenet tai ystävykset riitelevät. Yhtäkkiä

Perheenjäsenet tai ystävykset riitelevät. Yhtäkkiä toinen lakkaa puhumasta, ei vastaa enää kysymyksiin, ei reagoi. Jos viestitellään puhelimella, mitään vastausta ei tule: sut on ghostattu. Alkaa mykkäkoulu, joka jatkuu tunteja tai päiviä. Alat miettiä: ”Mitä tein väärin?” ”Miten saan tämän loppumaan?”
Tämä voi olla esimerkki pelolla manipuloinnista. Se ei aina ole suoraa uhkailua. Kun hiljaisuutta käytetään vaikutuskeinona, toinen voi alkaa pelätä hylkäämistä, taipua toisen tahtoon ja muuttaa omaa toimintaansa. Hylätyksi tulemisen pelko on ihmiselle yksi suurimmista peloista.
Monille suomalaisille ristiriitatilanteessa vaikeneminen on tuttu ratkaisu, koska puhuminen on vaikeaa. Ihminen voi myös tarvita hengähdystauon rauhoittuakseen, mikä on ihan ok - jos kertoo toiselle tarvitsevansa aikaa. Tauko ei kuitenkaan ole sama asia kuin mykkäkoulu. Mykkäkoululla pyritään tyypillisesti rankaisemaan toista tai vaikuttamaan tämän toimintaan.
Pelolla manipulointi voi sisältää myös epämääräisiä vihjailuja. Tai kommentteja kuten ”Meidän pitää puhua.” Tällöin jos syytä ei kerrota, usein mieleen tulevat pahimmat vaihtoehdot. Tähän vaikuttaa osaltaan negatiivisuusharha: aivomme luovat herkemmin uhkakuvia kuin positiivisia vaihtoehtoja.
Pelolla vaikuttamiseen liittyy myös FOG-menetelmä (Fear, Obligation, Guilt), jossa manipuloija hyödyntää toisen pelkoa, velvollisuudenkokemusta ja syyllisyydentunnetta - ja saa hänet toimimaan haluamallaan tavalla.
Mistä sitten tunnistaa, että kyse on manipuloinnista? Kysy: teetkö tämän enemmän pelon kuin oman halusi vuoksi? Sanoita itsellesi, mitä tilanteessa tapahtuu. Puhu asiasta luotettavan ihmisen kanssa. Aseta selkeät rajat ja kerro niistä rauhallisesti. Kerro myös, mitä itse teet, jos rajojasi ei kunnioiteta. Pelko ei kuulu terveeseen ihmissuhteeseen. Eikä sinun pitäisi joutua kulkemaan varpaillasi ja tekemään ratkaisuja vain siksi, että pelkäät seuraamuksia. Tämä on Ajattelun työkaluja – Manipulointi, osa 7 pelolla manipulointi ihmissuhteissa. Hanketta tukee @kordelininsaatio
#ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja #manipulointi #pelko #psykologia

“Ravinnepuutokset. Terveysriskit. Asuntomurrot.” P

“Ravinnepuutokset. Terveysriskit. Asuntomurrot.” Pelko on tehokas keino saada meidät toimimaan halutulla tavalla.
Pellolla vaikuttaminen toimii, koska se muuttaa tapaamme ajatella. Kun koemme uhkaa, elimistössä aktivoituu taistele–pakene–reaktio. Keskitymme selviytymiseen, ratkaisut tehdään nopeasti. Se on hyödyllistä, jos kohtaa leijonan, mutta monissa muissa tilanteissa pelko heikentää kriittistä ajattelua.
Pelkoon liittyy myös saatavuusharha. Arvioimme riskejä sen perusteella, mitä esimerkkejä tulee helposti mieleen. Esimerkiksi lento-onnettomuudet saavat paljon huomiota, joten lentäminen voi tuntua vaaralliselta. Tai sähköautojen palot pelottavat, vaikka polttomoottoriautoja syttyy useammin.
Pelkoa voidaan käyttää myös politiikassa. Turvallistamisessa jokin asia esitetään eksistentiaalisena turvallisuusuhkana, jolloin ihmiset ovat valmiimpia hyväksymään poikkeuksellisia toimenpiteitä – eivätkä kyseenalaista niitä yhtä herkästi.
Toisaalta kannattaa huomata, ettei kaikki varoittaminen ei ole pelottelua. Joskus riskien vähättely voi olla yhtä vaarallista, kuten Titanicin tapauksessa: osa matkustajista jäi aluksi laivaan, koska he eivät uskoneet tilanteen vakavuuteen.
Miten erottaa asiallinen riskiviestintä pelolla manipuloinnista?
Kysy esimerkiksi:
* Perustuuko väite näyttöön?
* Onko riski suhteutettu vai esitetäänkö pahin mahdollinen skenaario?
* Tarjotaanko realistisia ratkaisuja?
* Kuka hyötyy siitä, että pelkään tätä?
Kriittinen ajattelu ei tarkoita sitä, ettei pelkäisi mitään. Se tarkoittaa sitä, että yrittää pelätä oikeita asioita oikeassa suhteessa. Tämä on Ajattelun työkaluja – Manipulointi, osa 6 pelolla manipulointi. Hanketta tukee @kordelininsaatio
#ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja #manipulointi #psykologia #turvallistaminen

!! Pahoittelut heti alkuun: videon esimerkki on ta

!! Pahoittelut heti alkuun: videon esimerkki on tarkoituksella kärjistetty ilmiön havainnollistamiseksi. Se ei ole oma mielipiteeni eikä edes hyvä vitsi. Videolla käsitellään ilmiötä, jota voidaan suomeksi kutsua nimellä Schrödingerin mätisäkki (Schrödinger’s douchebag). Se on uudehko, sosiaalisen median kautta tullut nimitys ilmiöstä, jossa ihminen päättää vasta muiden reaktion perusteella, oliko vakavissaan vai “vain vitsailemassa”.
Esimerkiksi: ”Ehkä poliitikot pitäisi korvata tekoälyllä. Vaikea kuvitella, että päätöksenteko siitä huononisi.” Jos ihmiset ovat samaa mieltä: ”Juuri tätä tarkoitinkin.” Jos ihmiset närkästyvät: ”Sehän oli vain läppää.”
Schrödingerin mätisäkissä ei ole kyse varsinaisesta argumentaatiovirheestä vaan retorisesta keinosta, joka liittyy strategiseen monitulkintaisuuteen. Viesti jätetään tarkoituksella epäselväksi, jolloin sen merkitystä voidaan muuttaa jälkikäteen. Tällöin hyvinkin provosoivan tai loukkaavan viestin voi esittää ilman, että siitä tarvitsee kantaa vastuuta. Tämä ei sinänsä ole mikään uusi ilmiö.
Keskustelun kannalta tämä on ongelmallista, koska yhteisymmärrystä on vaikea rakentaa, jos vastapuolta sumutetaan — eikä tiedetä, oliko kyseessä väite vai vitsi.
Huumori on täysin sallittua, mutta ihminen on vastuussa sanomisistaan. ”Se oli vain vitsi” voi olla selitys – mutta ei aina riittävä puolustus.
Tämä on Argumentaatiovirheet osa 7. Katso myös osa 6 EXTRA What the hell -ilmiö, osa 6 Kalteva pinta, osa 5 Väärä dilemma, osa 4 Todistustaakan siirtäminen, osa 3 Olkiukko, 2 Ad hominem, 1 Hätiköity yleistys sekä Aristoteles ja ”Sofistiset kumoamiset”. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #argumentaatiovirheet #filosofia #politiikka #tiedetoimittaja #ajatteluntyökaluja

Olen tehnyt viime aikoina somesisältöjä argumentaa

Olen tehnyt viime aikoina somesisältöjä argumentaatiovirheistä ja manipuloinnin keinoista. Mitä enemmän olen aiheeseen perehtynyt, sitä enemmän olen alkanut huomata virheitä paitsi julkisessa keskustelussa ja somessa, myös omassa ajattelussani.
Olen huomannut esimerkiksi heittäväni välillä olkiukkoja, tekeväni hätäisiä yleistyksiä tai päätyväni kaltevalle pinnalle. Kun mietin miksi, syy ei ole kovin mairitteleva: on vain vaikea myöntää olevansa väärässä. Argumentaatiovirhe tarjoaa usein helpon oikotien, jolla voi kokea ”voittavansa” keskustelun. Kun on hieman besserwisser-luonne kuten minä, väärässä olemisen myöntäminen ei ole helppoa.
Toinen oivallus on ollut se, etten ole mitenkään immuuni manipuloinnille. Minuunkin voidaan vaikuttaa tunteiden kautta. Esimerkiksi somessa sisältö kilpailee huomiosta herättämällä vihaa, pelkoa, paheksuntaa tai voimakasta innostusta, koska algoritmit suosivat reaktioita.
Tunteen herääminen ei tietenkään aina tarkoita, että joku yrittäisi manipuloida minua. Mutta nykyään osaan useammin pysähtyä hetkeksi ja kysyä itseltäni: miksi tämä herättää minussa näin voimakkaan tunteen? Yritetäänkö minuun ehkä vaikuttaa?
Ehkä lopulta tärkein oppi argumentaatiovirheisiin ja manipulointiin liittyen on se, että peiliin kannattaa katsoa vähintään yhtä usein kuin osoittaa sormella muita.
Sarja jatkuu, tämä oli vain tällainen välitilinpäätös - argumentaatiovirheistä, manipuloinnista sekä algoritmeista ja tilastotieteestä kertovat videot ovat osa kriittiseen ajatteluun liittyvää Ajattelun työkaluja -tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio. #tiedetoimittaja #ajatteluntyökaluja #argumentaatiovirheet #filosofia #manipulointi

Yksi suklaapala - ja herkkulakko on pilalla. Yhdet

Yksi suklaapala - ja herkkulakko on pilalla. Yhdet väliin jääneet kuntosalitreenit - ja koko treeniohjelma menee pieleen. Yksi savuke pitkän tauon jälkeen - ja se oli siinä sitten se lakko. Yksittäisellä retkahduksella voi olla vahva psykologinen vaikutus: tulee tunne, että kaikki on pilalla - ja herää ajatus ”No hitto, antaa mennä sitten”. Tätä kutsutaan psykologiassa What the Hell -vaikutukseksi: pieni virhe synnyttää syyllisyyttä, syyllisyys heikentää itsehillintää ja tulee ajatus, että peli on menetetty. Lopputuloksena on lisää retkahduksia.
Ilmiö liittyy läheisesti kalteva pinta -argumentaatiovirheeseen. Siinä missä kaltevassa pinnassa yhdestä päätöksestä ennustetaan katastrofia, What the Hell -ilmiössä sama ajattelutapa kohdistuu omaan käyttäytymiseen: yksi lipsahdus nähdään merkkinä siitä, että kaikki on menetetty.
Miten ”peli on menetetty”-ajatuksesta pääsee yli ja noidankehän voi murtaa? Kannattaa retkahduksen jälkeen tunnistaa omat ikävät tunteensa ja puhua itselleen lempeästi ja myötätuntoisesti: tämä oli vain yksi lipsahdus, ei vielä mikään katastrofi - tästä selvitään, kaikki ei ole pilalla. Kannattaa myös jo lähtökohtaisesti välttää liian ehdotonta, mustavalkoista ajattelua ja olla joustava asettaessaan tavoitteita itselleen. Yksi huono päätös ei määritä koko matkaa, eikä yksi lipsahdus ei ole romahdus. Tämä on Argumentaatiovirheet osa 6 EXTRA. Katso myös osa 6 Kalteva pinta, osa 5 Väärä dilemma, osa 4 Todistustaakan siirtäminen, osa 3 Olkiukko, 2 Ad hominem, 1 Hätiköity yleistys sekä Aristoteles ja ”Sofistiset kumoamiset”. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #argumentaatiovirheet #psykologia #filosofia #tiedetoimittaja #ajatteluntyökaluja

”Jos sosiaalisen median alustat alkavat sensuroida

”Jos sosiaalisen median alustat alkavat sensuroida tiettyjä mielipiteitä, esimerkiksi rasistisia kommentteja, lopulta mitään vapaata keskustelua ei enää voida käydä.”
”Jos sallimme opiskelijoiden hyödyntää tekoälyä, pian kukaan ei enää opi kirjoittamaan, ajattelu heikkenee, yliopistot romahtavat ja koko sivistys katoaa.”
Nämä ovat esimerkkejä ”kalteva pinta”-argumentaatiovirheestä, jossa ensimmäinen päätös esitetään askeleena kohti paljon vakavampaa lopputulosta. Idea muistuttaa sanontaa: ”Kun pahalle antaa pikkusormen, se vie koko käden”.
“Jos valvon tänään liian myöhään, koko unirytmi menee pilalle eikä työnteosta tule enää mitään.” Koulussa:
”Jos joustetaan yhdessä säännössä, kohta ei totella enää mitään sääntöjä”.
Joskus voi olla ihan ok pelätä pahinta, mutta kaltevan pinnan voi yrittää tunnistaa kysymällä: Mikä tarkalleen johtaa seuraavaan vaiheeseen? Onko kehitys todellakin väistämätön vai vain mahdollinen? Löytyykö näyttöä siitä, että näin voisi oikeasti tapahtua? Voiko tapahtumaketjun pysäyttää jossain vaiheessa?
Kaltevaa pintaa voidaan käyttää myös manipulointiin: uhkaava tulevaisuuskuva herättää pelkoa, huolta tai vihaa, saa ihmiset reagoimaan voimakkaammin - ja toimimaan halutulla tavalla.
Tämä on Argumentaatiovirheet osa 6, katso myös osa 5 Väärä dilemma, osa 4 Todistustaakan siirtäminen, osa 3 Olkiukko, 2 Ad hominem, 1 Hätiköity yleistys sekä Aristoteles ja ”Sofistiset kumoamiset”. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #argumentaatiovirheet #filosofia #manipulointi #tiedetoimittaja #ajatteluntyökaluja

“Oletko vihervassari vai kapitalisti? Suvakki vai

“Oletko vihervassari vai kapitalisti? Suvakki vai rasisti? Ympäristönsuojelija — vai etkö välitä ympäristöstä?”
Kuulostaako tutulta?
Kyseessä on argumentaatiovirhe nimeltä väärä dilemma (tai väärä dikotomia). Siinä ihmiselle annetaan vain kaksi vaihtoehtoa tilanteessa, jossa todellisuudessa näkökulmia ja vaihtoehtoja on paljon enemmän.
Tällaista mustavalkoistamista näkee usein propagandassa, politiikassa, somessa ja mainonnassa — ja se voi kaventaa keskustelua. Esimerkiksi Suomessa NATO-keskustelussa ja Britanniassa Brexit-äänestyksen yhteydessä syntyi vahva kahtiajako: “me vastaan ne”.
Tunnettu historiallinen esimerkki on 1400-luvun Englannista peräisin oleva Mortonin haarukka. Kuninkaan kansleri John Morton jakoi aateliset kahteen ryhmään: leveästi eläviin ja vaatimattomasti eläviin. Lopputulos oli kuitenkin sama — molemmilta kerättiin lisää veroja. Tätä kutsutaan myös bifurkaatioksi eli kahteen haaraan jakamiseksi.
Väärän dilemman voi tunnistaa kysymällä:
“Ovatko nämä todella ainoat vaihtoehdot?”
Kun maailma jaetaan jatkuvasti kahteen leiriin — “meihin” ja “niihin” — nyanssit katoavat ja kriittinen keskustelu kuihtuu, on vain pakko valita puoli.
Tämä on Argumentaatiovirheet osa 5, katso myös osa 4 Todistustaakan siirtäminen, osa 3 Olkiukko, 2 Ad hominem, 1 Hätiköity yleistys sekä Aristoteles ja ”Sofistiset kumoamiset”. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #argumentaatiovirheet #filosofia #väittely #tiedetoimittaja #ajatteluntyökaluja

Mistä sanonta “vale, emävale, tilasto” tuli? Se ju

Mistä sanonta “vale, emävale, tilasto” tuli? Se juontaa juurensa 1800-luvun loppupuolelle, jolloin tilastotieteen menetelmät kehittyivät nopeasti. Tilastointi yleistyi, ja numeroita alettiin käyttää päätöksenteon tukena politiikassa, tieteessä ja yhteiskunnassa.
Pian kuitenkin huomattiin, että samoilla luvuilla pystyi perustelemaan lähes mitä tahansa. Tilastoista tuli tehokas väline myös omien näkemysten tukemiseen — ja siitä syntyi epäluulo tilastoja kohtaan.
Aiheesta syntyi paljon huumoria. Yksi tunnettu sutkaus kuuluu:
“Tilastotieteilijällä voi olla pää uunissa ja jalat jäässä, ja keskimäärin hän voi oikein hyvin.”
Vitsin idea on siinä, että keskiarvo ei usein kuvaa hyvin todellista tilannetta.
Oikeastaan sanonta “vale, emävale ja tilasto” on hieman harhaanjohtava. Tilastot eivät itsessään valehtele — ihmiset voivat valehdella niiden avulla. Tilannetta voisi verrata kuumemittarin käyttöön: jos mittari asetetaan huonosti kainaloon, tulos voi olla mitä sattuu. Vika ei ole kuumemittarissa, vaan siinä, miten sitä käytetään. Tämä on Algoritmit ja todennäköisyys EXTRA Vale, emävale, tilasto. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #tilastotiede #historia #sanonnat #ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja

Kun vuonna 1995 uutisoitiin tutkimuksesta, jonka m

Kun vuonna 1995 uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan yhdistelmäehkäisypillerit kaksinkertaistavat veritulppariskin, monet naiset lopettivat ehkäisypillerien käytön - ja esimerkiksi Britanniassa aborttien määrät nousivat nopeasti. Tämä on esimerkki siitä, miten prosentit voivat joskus johtaa harhaan. On tärkeää huomata ero suhteellisen ja absoluuttisen riskin välillä: vaikka riski tuplaantuisi, vaikutus ei välttämättä ole kovin merkittävä, jos riski on alun perin hyvin pieni. Jos esimerkiksi pienessä kaupungissa tapahtuu tiettynä vuonna yksi murto ja toisena kaksi, voidaan periaatteessa uutisoida ”Murtovarkauksien määrä tuplaantui” - mutta tällaiset otsikot voivat lietsoa turhaa pelkoa, kun absoluuttisesti murtovarkauksia on vähän ja todellinen riski joutua murron uhriksi on hyvin pieni. Tämä on Algoritmit ja todennäköisyys osa 5. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #tilastotiede #todennäköisyys #ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja #media

“Herää viideltä. Meditoi. Juo vihersmoothie. Rikas

“Herää viideltä. Meditoi. Juo vihersmoothie. Rikastu.” Tai ”Tee postaus päivässä Instagramiin, saat 10 000 uutta seuraajaa viikossa.” Ohjeita menestymiseen ja rikastumiseen riittää. Mutta entä kaikki ne, jotka tekivät saman eikä mitään tapahtunut?
Tätä kutsutaan selviytymisharhaksi: näemme voittajat, emme niitä tuhansia, jotka jäivät näkymättömiin. Ajatusvirheeseen kiinnitti huomiota jo matemaatikko Abraham Wald toisen maailmansodan aikana - ja ratkaisi kuuluisan lentokoneongelman. Tämä on Algoritmit ja todennäköisyys osa 4. Video on osa Ajattelun työkaluja tiedejournalismihanketta, jota tukee @kordelininsaatio #selviytymisharha #tilastotiede #psykologia #some #ajatteluntyökaluja

Helmikuussa nuoria joutui Kuopiossa sairaalaan som

Helmikuussa nuoria joutui Kuopiossa sairaalaan somessa kiertäneen parasetamolihaasteen vuoksi, jopa tehohoitoon. Tiktokissa, Instagramissa ja muilla somealustoilla on viime vuosina kiertänyt erilaisia hengenvaarallisia haasteita, kuten ”Blue Whale”, ”Blackout Challenge” ja pistorasiahaaste. Ne ovat johtaneet vammautumisiin, kuolemiin ja itsemurhiin.
Kun tällaisia uutisia tulee vastaan, ensimmäinen ajatus voi olla ”Miksi kukaan tekee jotain noin järjetöntä?”
Usein taustalla ei ole tyhmyys, vaan ihminen on joutunut manipuloinnin uhriksi - on hyödynnetty käänteispsykologiaa yhdistettynä ryhmäpaineeseen:
”Et sä kuitenkaan uskalla.” Menetelmässä vedotaan hyvin inhimillisiin asioihin: egoon, ryhmään kuulumisen tarpeeseen, statukseen ja hyväksyntään. Sen jälkeen päätös ei synny enää omasta harkinnasta, vaan tunteesta ja paineesta todistaa. Tämä video on jatkoa aiemmalle videolleni ”Ei sun tarvitse” - tunnistatko käänteispsykologian? Tämä on Ajattelun työkaluja – Manipulointi, osa 5 EXTRA. Hanketta tukee @kordelininsaatio
#ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja #some #manipulointi #somehaaste

”Ei sun tarvitse…” ”Et sä kuitenkaan pysty.” Käänt

”Ei sun tarvitse…” ”Et sä kuitenkaan pysty.” Käänteinen psykologia on manipuloinnin keino, jossa toinen ei pyydä sinua suoraan — vaan herättää tarpeen todistaa jotain.
Siinäkin vedotaan tunteisiin: egoon ”Ai minäkö en pysty?”, ylpeyteen ”Kyllä minä näytän.”, häpeän pelkoon ”En halua näyttää heikolta.”
Toinen ihminen saa sinut tunteen avulla painostettua toimimaan haluamallaan tavalla - eli päinvastoin kuin pyytää.
Ihmissuhteissa kannattaisi ennemmin pyrkiä suoraan kommunikointiin, vaikka lisää vaatii haavoittuvuutta. Tilanteet on hyvä tunnistaa ja jos epäilee itse joutuvansa manipuloinnin kohteeksi voi pohtia: Tekisinkö tämän, jos kukaan ei yrittäisi vaikuttaa minuun?
Tämä on Ajattelun työkaluja – Manipulointi, osa 5. Hanketta tukee @kordelininsaatio
#ajatteluntyökaluja #tiedetoimittaja #psykologia #manipulointi #kommunikaatio

Risteilyalus Hondiuksella alkoi hengenvaarallinen

Risteilyalus Hondiuksella alkoi hengenvaarallinen Andes-hantavirusepidemia, joka on aiheuttanut kuolemia. Suomessa myyrät levittävät meillä sen sukulaisvirusta, puumalavirusta. Millaisia nämä hantavirukset ovat — ja miksi ne eivät todennäköisesti aiheuta seuraavaa pandemiaa? Miksi ylipäätään jotkut virukset aiheuttavat paikallisesti tartuntoja ja toiset lähtevät leviämään nopeasti maailmanlaajuisesti, kuten COVID-19 tai influenssavirukset? #hantavirus #hondius #virus #epidemia #tiedetoimittaja

Bellin pareesi eli kasvohalvaus saattaa tulla yhtä

Bellin pareesi eli kasvohalvaus saattaa tulla yhtäkkiä, vaikkapa junamatkalla - kuten itse sain eilen todeta. Usein syy jää pimentoon, mutta esim infektiot (borrelioosi, herpes ym) mahdollisia laukaisijoita. Lääkäriin kannattaa mennä heti. Hoitona vahva kortisonikuuri (tyyliin 60 mg/pv). Sillä voi olla vaikutuksia mielialaan: tunnettu ilmiö kortsonimania (iso kortisonimäärä saa vauhtiin) - toisaalta etenkin vieroitusvaiheessa (kun pitoisuutta hitaasti lasketaan), voi tulla masennusoireita. Eli saapa nähdä. Nyt on hyvä fiilis, ei väsytä 😁. Mitä kokemuksia sulla on kasvohalvauksesta? Menikö miten ohi? Ja ootko saanut kortisonista mielialaoireita? #kasvohalvaus #tiedetoimittaja #kortisoni #mieliala #mania

Seuraa Instagramissa

Hanketta tukee:

Kordelinin säätiön logo

Copyright © 2026 Ajattelun työkaluja | Powered by Astra WordPress-teema

Scroll to Top